Eläinten hyvinvointilaki ja sen vaikutus novascotiannoutajien jalostukseen

Uusi eläinten hyvinvointilaki tuli voimaan 1.1.2024. Tolleriyhdistys seuraa tarkasti uuden eläinten hyvinvointilain voimaantulon vaikutuksia ja lain soveltamisen kannalta keskeisen jalostusasetuksen valmistelua. Jalostusasetuksen oli alun perin tarkoitus astua voimaan yhtä aikaa uuden hyvinvointilain kanssa, mutta tämän hetken tiedon mukaan asetuksen valmistelu on kesken ja voimaantulo viivästyy.

Eläinten hyvinvointilain uudistuksen yhtenä tavoitteena on eläinjalostusta koskevan sääntelyn tarkentaminen ja selkeyttäminen, sekä valvontakriteerien luominen viranomaisia varten. Lain valmistelun tueksi Luonnonvarakeskus on julkaissut kaksiosaisen selvityksen olennaisesti hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä koirien jalostuksessa. Selvityksen ensimmäisessä osassa1 keskityttiin lyhytkalloisten rotujen merkittävintä hyvinvointihaittaa aiheuttaviin perinnöllisiin ominaisuuksiin. Toisessa osassa2 käsitellään lisäksi laajasti myös muita hyvinvointiin vaikuttavia sairauksia ja ongelmia. Seuraavassa tekstissä on kooste novascotiannoutajia koskevista asioista tästä selvityksen toisesta osasta. 

Mitä novascotiannoutajien kasvattajien ja omistajien on otettava huomioon?

Jalostuskoiralla ei saa olla vakavia, merkittävälle hyvinvointihaitalle altistavia perinnöllisiä sairauksia tai piirteitä. Jalostukseen ei myöskään saa käyttää koiraa, jolle on tehty kirurginen toimenpide rakenteellisen vian korjaamiseksi, tai jolla on tarve jatkuvaan lääkitykseen tai erikoisruokavalioon.

Kondrodystrofia (CDDY)

“Jalostuksessa tulisi ensisijaisesti ehkäistä välilevytyrän ja selkäydinvaurion suurin riskitekijä: välilevyjen varhainen rappeutuminen. Siksi jalostuksen ensisijainen keino on vähentää kromosomin 12 FGF4-retrogeenin esiintymistä rodussa ja lopulta karsia se kokonaan pois.” (Luku 5.5.)

Usean koirarodun perimässä on todettu lyhytraajaisuutta aiheuttava retrogeeni FGF4. Kyseessä on normaalin FGF4-kasvutekijägeenin ylimääräinen peilikuvan kaltainen kopio, josta tunnetaan kaksi versiota, toinen  kromosomissa 18 ja toinen kromosomissa 12. Näiden kahden geenin vaikutukset ilmenevät koirissa hieman eri tavoin, mutta tyypillisesti koiran raajat ovat lyhyet ja etenkin etujalat eriasteisesti käyrät. 

Kromosomissa 18 sijaitseva FGF4-retrogeeni vaikuttaa voimakkaammin raajojen pituuskasvuun (kondrodysplasia, eli lyhytraajaisuus). Novascotiannoutajilla ei ole todettu kromosomin 18 retrogeeniä, mutta sen sijaan rodussa tavataan FGF4-retrogeeniä kromosomissa 12. Tämä mutaatio aiheuttaa jo yhtenä kopiona välilevyjen ennenaikaisen rappeutumisen (intervertebral disc disease, IVDD, IDD). Rappeutuneita välilevyjä omaava koira on alttiimpi saamaan kivuliaan, pahimmillaan neliraajahalvaukseen johtavan välilevytyrän. Välilevytyrän hoidossa tarvitaan usein pitkiäkin lepojaksoja ja kipulääkitystä, vakavammissa tapauksissa kirurgiaa. Kromosomin 12  FGF4-retrogeeni aiheuttaa myös raajojen lyhytkasvuisuutta, mutta ei niin voimakkaasti kuin Kromosomin 18 retrogeeni. Kromosomissa 12 sijaitsevan retrogeenin omaavia koiria kutsutaan kondrodystrofisiksi (CDDY).

Novascotiannoutajilla kromosomin 12 FGF4-retrogeenin (CDDY) esiintymisfrekvenssi on 0,3629. Kun retrogeenin esiintymisfrekvenssi on välillä 0,25-0,5, suositellaan retrogeenin karsimista vähitellen useiden sukupolvien aikana, käyttämällä yhdistelmissä toisena osapuolena koiria, joilla on kaksi kopiota normaalista alleelista (CDDY N/N). 

Selvityksessä todetaan, että riskiroduilta ja -koiratyypeiltä tullaan vaatimaan dna-testitulos retorogeenistä tai IDD-röntgenlausunto. Jos koiralla on 1 tai 2 kopiota retrogeenistä (N/CDDY tai CDDY/CDDY) vaaditaan IDD-lausunto. Selvityksestä ei käy ilmi, mitkä rodut katsotaan riskiroduiksi.  Jäämme seuraamaan, tuoko tuleva jalostusasetus tähän lisätietoa. Novascotiannoutajille ei tällä hetkellä saa IDD-lausuntoa Kennelliitosta, mutta yksityiseltä toimijalta se on mahdollista hankkia. IDD-lausunnon alaikäraja on 24 kk, minkä lisäksi röntgentutkimus suositellaan tehtäväksi alle 42 kk iässä, sillä osa kuvissa näkyvistä kalkkeutumista voi iän myötä kadota.

Tolleriyhdistys suosittelee geenitestaamista CDDY:n osalta, jotta saamme kartoitettua mutaation levinneisyyttä rodussa. Koiria, joista molemmilla on kaksi mutaatiota (CDDY/CDDY) ei suositella yhdistettävän.

Autoimmuunisairaudet

“Jalostukseen ei saa käyttää koiraa, jolla on todettu autoimmuunitauti. Perinnöllisen monimuotoisuuden lisääminen pitäisi vähentää näiden sairauksien sekä muiden perinnöllisten sairauksien esiintyvyyttä” (Luku 4.2)

Tolleriyhdistyksen jalostussuositus on, että koiraa ei saa käyttää jalostukseen, jos koiralla itsellään tai sen kahdella tai useammalla lähisukulaisella (vanhemmalla, jälkeläisellä tai täyssisarella) on vakava perinnöllinen tai perinnölliseksi epäilty sairaus, esim. autoimmuunisairaus.

Käyttäytymishäiriöt (epävarmuus, pelko, aggressiivisuus)

“Jalostuksessa tulee käyttää toimintakykyisiä ja rohkeita koiria, jotka selviytyvät jokapäiväisestä, aktiivisesta elämästä ilman vakiintuneita pelon tai liiallisen aggression kohteita.” (Luku 5.1.)

Tolleriyhdistyksen jalostussuositus on, että arkaa tai aggressiivista koiraa ei saa käyttää jalostukseen. Keskittymiskyvytöntä, äänekästä, yliseksuaalista tai ääniherkkää koiraa tulisi käyttää jalostukseen vain harkiten, ja tällöin jalostuskumppanilla ei saa olla samaa ongelmaa. Lisäksi suositellaan, että jalostuskoirat olisivat MH-kuvattuja, luonnetestattuja, tai niiden luonne olisi muulla tavoin osoitettu jalostukseen soveltuvaksi.

Syöpäsairaudet

Syöpäsairauksia esiintyy sekä puhdasrotuisilla että monirotuisilla koirilla, ja yleisimmin syövät liittyvät ikääntymiseen. Vanhuusiän syöpäsairauksien taustalla vaikuttavat geenimutaatiot eivät yleensä ole sellaisia, jotka periytyvät jälkeläisille. Sen sijaan nuoremmalla iällä alkaneiden syöpien taustalla arvioidaan olevan periytyviä geenimuutoksia. Lisäksi tietyn syöpätyypin keskimääräistä suurempi esiintyvyys jossakin rodussa viittaa sen perinnöllisyyteen.

Selvityksessä mainitaan, että tollereiden syöpäkuolleisuus on noin 35% ja syöpään kuolleilla tollereilla keskimääräinen elinikä on 7-8 vuotta. Selvityksessä on käytetty brittiläistä tutkimusaineistoa vuosilta 2010 ja 2012. (Luku 4.1) Jalostuskoirien osalta olisi hyvä selvittää laajasti suvun muiden yksilöiden elinikä, ja käyttää jalostukseen koiria  pitkäikäisiksi tiedetyistä suvuista. 

Tolleriyhdistys kerää sairauslistalle omistajan ilmoituksen perusteella tietoja nuorena (alle 5-vuotiaana) syöpään kuolleista koirista. Ilmoituksen voi tehdä sairausilmoituksella tai täyttämällä terveyskyselyn. https://www.tollerit.fi/jalostus-ja-terveys/tollerilla-esiintyvia-sairauksia/terveyskyselyt-ja-lomakkeet/

Atopia

“Atooppinen ihottuma periytyy vahvasti ja aiheuttaa koiralle merkittävää hyvinvointihaittaa. Huomionarvoista on, että lääkityksen avulla oireettomaksi saatu koira voi kuitenkin periyttää atooppista ihottumaa jälkeläisilleen.” (Luku 5.2.1.)

Jalostukseen käytettävällä koiralla pitää olla terve iho. Jalostukseen ei saa käyttää koiraa, jolla on todettu atooppinen ihottuma, eikä koiraa, jolla esiintyy toistuvia tai kroonisia ihotulehduksia (esim. korvatulehdukset, tassutulehdukset). Huomioitavaa on myös, että koira, joka on ruokavaliomuutoksella saatu oireettomaksi, ei ole jalostuskoira.

Silmäsairaudet

“ECVO suosittelee jättämään jalostuksesta pois yksilöt, joilla on kipua/epämukavuutta aiheuttava ja/tai näköä uhkaava silmäsairaus tai leikkaushoitoa ja/tai jatkuvaa lääkitystä vaativa silmäsairaus. Suositus koskee sekä perinnölliseksi tiedettyjä että oletettuja sairauksia.”

Silmäsairauksista tollereilla melko yleinen on distichiasis, jossa ylimääräisiä ripsiä kasvaa normaalin ripsirivin sisäpuolella. Ylimääräiset ripset voivat aiheuttaa hyvinvointihaittaa hangatessaan silmän pintaa. Haitan vakavuusasteeseen vaikuttavat mm. karvanlaatu ja ylimääräisten ripsien määrä. Jos distichiasis on määritelty vakavaksi, koiraa ei tule käyttää jalostukseen.

Tolleriyhdistyksen jalostussuositus on, että kahta distichiasis-koiraa ei yhdistettäisi.

Hammasongelmat

“Kaikilla koirilla tulee olla terveet hampaat ja rotumääritelmän mukainen, toimiva purenta.”

Raportissa novascotiannoutaja on mainittu perinnöllisen kiillepuutoksen kohdalla, mutta tämä ei perustu mihinkään tutkimukseen. Novascotiannoutaja tullaan poistamaan raportin tästä kohdasta. (Luku 5.4.)

Kasvattajan vastuu

Tulevan eläinten hyvinvointilain tulkinnan mukaan koirien jalostuksen osalta on tärkeää, että kasvattaja pystyy osoittamaan tehneensä parhaansa olemassa olevan tiedon perusteella. Kasvattajalla on oltava perustietämys eläimen normaalista anatomiasta, fysiologiasta, käyttäytymisestä sekä jalostuksen teoriasta ja populaatiogenetiikasta. Kasvattajan on otettava selvää jalostamansa rodun tyypillisistä hyvinvointihaittaa aiheuttavista perinnöllisistä ongelmista. Kasvattajan on kyettävä näyttämään toteen, että jalostuseläimet ovat asianmukaisesti tarkastettuja näiden ominaisuuksien osalta ennen astutusta. Kasvattajan on huomioitava yhdistelmän keskinäinen sukulaisuus ja tulevien jälkeläisten sukusiitosaste. Jalostuksesta on poistettava koirat, jotka tuottavat perinnöllisiä sairauksia omaavia jälkeläisiä, eivät pysty parittelemaan luonnollisesti, sekä nartut, joilla on synnytysvaikeuksia tai vaikeuksia huolehtia jälkeläisistään.

 *  *  *  *

Tolleriyhdistys on jo huomioinut monia raportissa mainittuja asioita jalostussuosituksissaan. 

Tollereiden kohdalla suurin mielenkiinto tulevassa jalostusasetuksessa kohdistuu varmasti kondrodystrofian (CDDY) vaikutuksesta tollereiden jalostukseen. Tuleeko IDD lausunto pakolliseksi N/CDDY ja CDDY/CDDY koirilla, jos niitä halutaan käyttää jalostukseen. Tärkeää on seurata lisääntyykö N/N koirien käyttö ja miten se vaikuttaa jalostukseen käytettyjen yksilöiden määrään, luonteisiin tai muihin ominaisuuksiin.

Jalostustoimikunta

Julkaistu Tolleri-lehdessä 4/2023

Lähteet: 

1  Alustava selvitys koirien jalostukseen liittyvistä ongelmista ja puuttumiskeinoista. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/viljelijat/elainten-pito/elainten-suojelu-ja-kuljetus/jalostuksen-valvontakriteerit_koira_2020-luke.pdf
2 Koiranjalostuksen ongelmat ja valvontakriteerit. https://jukuri.luke.fi/handle/10024/553173